Kinesioteippaus

Kinesioteippaus

Kinesioteippauksella pyritään hoitamaan kipuja ja aktivoimaan lihaksen toimintaa. Teippauksella voidaan vaikuttaa nivelten liikelaajuuteen sekä nivelten ja lihasten toimintaan. Kinesioteippillä pyritään myös korjaamaan liikeradat oikeiksi. Kinesioteippi lisää ihonalaiskudoksen lymfaattista virtausta eli vähentää turvotusta.

Kinesioteippauksen isänä pidetään Japanilaista Kenzo Kazea, joka 1970-luvulla koki perinteisen "kovateippauksen" haittaavan asiakkaiden arkielämää rajoittamalla nivelen liikettä ja alkoi etsimään vaihtoehtoista tapaa teipata. Hän myös halusi nähdä, voisiko teipillä edistää kudosten paranemista. Kaze perusti teippikeksintönsä hänen käsitykseensä ihmiskehon toiminnasta. Jokainen kehomme järjestelmä on riippuvainen muista järjestelmistä toimiakseen ja pysyäkseen terveenä. Kaze huomasi ihon ja aivojen kommunikoivan jatkuvasti säädelläkseen kehon vasteita niin sisäisiin kuin ulkoisiin muutoksiin. Tämän tiedon perusteella hän päätteli, että spesifin, proprioseptiivisen ja neuraalisen ärsykkeen asettaminen iholle voisi vaikuttaa ihmisen fysiologisiin järjestelmiin, muuttaen motoriikkaa, verenkiertoa, ohjata faskiaalista liikettä ja moduloida kipua. Tämän muutaman vuoden kehitystyön seurauksena syntyi kinesioteippi. Japanilaiset olympiaurheilijat käyttivät kinesioteippiä ensimmäisen kerran olympialaisissa vuonna 1988, mutta teippaus on vasta viime vuosina levinnyt eurooppalaisten urheilijoiden keskuuteen. Vuonna 2008 Pekingin olympialaisissa lahjoitettiin 50 000 rullaa kinesioteippiä olympiaurheilijoille. Suomeen kinesioteippaus alkoi tulla voimakkaammin vasta 2010-luvulla.

Varaa aikasi tästä!